Vetonaula

ISO 27001 -sertifiointi ja 5 vinkkiä matkalle sitä kohti

ISO 27001 -standardi tarjoaa kattavan pohjan kaiken kokoisille organisaatiolle kehittää ja toteuttaa tietoturvaansa. Tässä blogissa käymme läpi Vetonaulan ISO 27001 -matkan sekä annamme vinkit projektin tekemiseen.

Todistetusti tietoturvallinen

Vetonaulalla on ollut ISO/IEC 27001 -sertifioitu tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä (ISMS) 19.6.2025 alkaen. Tietoturva on Vetonaulalle enemmän kuin pelkkä velvoite – se on arvo, johon koko organisaatio sitoutuu arjessa sekä arvolupaus asiakkaillemme. Sertifiointi kattaa kaikki toimintomme ja tarjoaa asiakkaillemme sekä kumppaneillemme todisteen siitä, että heidän tietonsa ovat turvassa Vetonaulalla.

Tässä artikkelissa kuvaamme, miten etenimme käytännössä standardin hankinnasta aina sertifiointiauditointiin asti. Avaamme keskeiset toimenpiteet ja vaiheet, joilla saavutimme sertifioinnin suunnitellussa aikataulussa. Lopuksi ISMS-pääkäyttäjämme Eeli Savolainen kokoaa viisi käytännön vinkkiä, joiden avulla voitte välttää yleisimmät sudenkuopat omalla ISO 27001 -matkallanne.

Mikä on ISO 27001?

ISO 27001 on kansainvälinen standardi, joka määrittää vaatimukset tietoturvallisuuden hallintajärjestelmälle (ISMS). Sertifikaatti tarjoaa organisaatiolle uskottavan ja riippumattoman todisteen siitä, että tietoturvaa johdetaan systemaattisesti ja että sekä hallinnolliset että tekniset suojauskeinot ovat asianmukaisella tasolla.

Standardin tavoitteena on luoda malli, jota kaiken kokoiset ja eri toimialoilla toimivat organisaatiot voivat hyödyntää tietoturvallisuuden rakentamisessa, ylläpidossa ja jatkuvassa kehittämisessä.

ISO 27001 jakautuu käytännössä kahteen osaan: normatiiviseen osioon, joka sisältää varsinaiset vaatimukset ISMS:lle (mm. soveltuvuuslausunto (SoA), riskienhallintamenettelyt, ISMS:n soveltamisala), sekä liitteeseen A, johon on määritetty 93 hallintakeinoa tietoturvariskien hallintaan. Hallintakeinot kattavat organisaatioon, henkilöstöön, fyysiseen turvallisuuteen ja teknisiin ratkaisuihin liittyviä osa-alueita. Näin varmistetaan, että tietoturva ei perustu yksittäisiin toimenpiteisiin, vaan kokonaisvaltaiseen ja riskiperusteiseen lähestymistapaan.

On hyvä huomata, että ISO 27001 -sertifiointi ei ole yksittäinen päätepiste, vaan jatkuva prosessi. Se vahvistaa organisaation kyvykkyyttä hallita uusia riskejä, reagoida poikkeamiin sekä ylläpitää luottamusta asiakkaiden, kumppaneiden ja muiden sidosryhmien silmissä. Samalla se tukee pitkäjänteistä liiketoiminnan kehittämistä ja tarjoaa kilpailuetua markkinoilla, joilla tietoturva on yhä merkittävämpi valintakriteeri.

Sertifikaatti on siis kolmannen osapuolen asiantuntijan vahvistama todiste siitä, että organisaatiossa tietoturvaa johdetaan kokonaisvaltaisesti, auttaen tietoturvan todentamisessa toimitusketjussa ja kumppanuussuhteissa. Loppujen lopuksi monelle tutuksi tulleet suurien toimijoiden vaatimat Excel-muotoiset tietoturva-arvioinnit eivät kerro organisaationne tietoturvan johtamisen tilasta juuri mitään.

Vetonaulan matka standardikaupasta sertifiointiin

Ylimmän johdon päätös

Vuonna 2023 Vetonaulalla tehtiin strateginen päätös ISO 27001 -sertifiointiin tähtäämisestä. Päätöksenteon taustalla ei ollut merkittävää ulkoista painetta asiakkailta tai sidosryhmiltä, vaan kyse oli johdon linjauksesta kehittää tietoturvaa strategisella tasolla. Varsinaisia resursseja ja aikataulua ei aluksi määritelty, mutta päätös itsessään loi perustan hankkeen käynnistymiselle.

Standardi edellyttää ylimmän johdon sitoutumista, joka näkyy esimerkiksi politiikan hyväksymisessä, tavoitteiden asettamisessa ja resurssien varaamisessa. Ilman tätä sitoutumista tietoturva helposti jää irralliseksi projektiksi. Vetonaulalla ylin johto varmisti, että tietoturva integroidaan osaksi organisaation kulttuuria ja jatkuvaa kehittämistä.

Ensimmäiset käytännön askeleet otettiin vaiheittain. Alkuvaiheen valmisteluihin osallistui myös täysipäiväinen harjoittelija, jolle annettiin vastuuta perehtyä standardeihin, tehdä perustyötä ja pohjustaa dokumentaatiota. Tämä loi pohjan myöhemmälle toteutukselle.

Standardien ymmärtäminen lähtökohtana

Projektin alussa perehdyttiin huolellisesti itse standardeihin. Erityisesti ISO/IEC 27000:2002 (yleiset periaatteet ja terminologia), ISO/IEC 27001:2002 (sertifiointivaatimukset) ja ISO/IEC 27002:2002 (hallintakeinojen parhaat käytännöt) muodostivat perustan. Standardit ovat muun muassa saatavilla standardoinnin keskusjärjestön SFS:n verkkokaupasta ja niiden hankintaa voidaan suositella kaikille ISMS-projektin aloittamista suunnitteleville organisaatioille.

Perehtyminen loi selkeän kuvan edessä olevista vaatimuksista ja auttoi hahmottamaan, mitä tietoa oli dokumentoitava ja millaisin periaattein. Samalla kirkastui, että kyse ei ole pelkästään dokumentointiprojektista, vaan kokonaisvaltaisesta johtamisjärjestelmästä, jonka ytimessä ovat riskienhallinta, jatkuva parantaminen ja johdon sitoutuminen.

ISMS-ryhmä

Projektin käynnistyessä rakennettiin työryhmä toteuttamaan hallintajärjestelmää. Pian havaittiin, että moni hallintakeino olikin jo Vetonaulan käytössä, mutta dokumentointi ja prosessit olivat epätarkkoja. Yhtenäistäminen ja seuranta osoittautuivat hankaliksi.
Alkuvaiheessa projektiryhmä oli suhteettoman suuri organisaation kokoon nähden. Selkeitä vastuita ei ollut määritelty, eikä tulosten seurantaa tehty järjestelmällisesti. Oman työn ohessa työskennellen eteneminen jäi hajanaiseksi.

Tavoitteiden kirkastuminen

Kun reilu vuosi projektia oli takana ja oman työn ohella työskentely ei tuottanut haluttua lopputulosta, oli aika lyödä pöytään selkeät tavoitteet. Vuoden 2024 lopulla kiristynyt regulaatioympäristö (esim. NIS 2 ja DORA) ja sidosryhmien kasvaneet vaatimukset vauhdittivat konkreettisen tavoitteen asettamista. Vuoden 2025 alkupuolella asetettiin selkeä aikatavoite sertifioinnin saavuttamisesta samaisen vuoden H1 aikana. Tämä päätös tarjoili selkeän fokuksen ja loi pohjan tehokkaammalle projektijohtamiselle.

Projektijohtajuus & systemaattinen tekeminen

ISO 27001 -sertifioinnin tavoittelu edellyttää selkeää projektijohtajuutta ja systemaattista tekemistä, sillä kokonaisuus on laaja. Vetonaulalla projektin vetovastuu annettiin yhdelle henkilölle, jonka tehtäviin kuuluivat tehtävien jako, seuranta, tarkistaminen ja aikataulutus. Digiturvamallin käyttöönotto ISMS-työkaluna helpotti merkittävästi projektin ohjaamista.

Systemaattinen johtaminen piti fokuksen olennaisessa ja varmisti, että tehtävät vietiin loppuun asti. Viestintä ja näkyvä raportointi pitivät johdon ajan tasalla ja auttoivat henkilöstöä ymmärtämään oman roolinsa kokonaisuudessa. Keskeistä oli myös henkilöstön osallistaminen, sillä tietoturva ei voi koskaan olla vain pienen ydinryhmän vastuulla.

Työkalujen valinta

Aluksi harkittiin dokumenttipohjaista ratkaisua SharePointin, Wordin ja Excelin avulla. Tämä olisi kuitenkin ollut raskas ylläpitää ja altis virheille. Pörää ei siis kannattanut keksiä taaskaan uudelleen, koska valmiita ratkaisuja on markkinoilla. Vaihtoehtoja hallintajärjestelmän toteuttamiselle ovat mm:

Vetonaulalla päädyttiin Digiturvamalliin, jonka avulla rakennettiin koko organisaation hallintajärjestelmä. Työkalu ohjasi tietoturvatehtäviä, helpotti seurantaa ja automatisoi versiohallintaa. Lisäksi se mahdollisti politiikkadokumenttien ja raporttien muodostamisen, ohjeiden hyväksyttämisen, taitotestit sekä käytännön case-esimerkit henkilöstölle. Kokonaisuutena se vähensi manuaalista työtä ja selkeytti projektia.

Riskienhallinta standardin keskiössä

ISO 27001 perustuu riskienhallintaan. Ensimmäisenä tunnistetaan riskit, arvioidaan niiden merkittävyys ja päätetään, miten niihin reagoidaan: pienennetään, jaetaan, vältetään tai poistetaan riski. Vasta tämän jälkeen valitaan implementoitavat kontrollit. Turhaa työtä syntyy, jos kaikki 93 hallintakeinoa otetaan käyttöön ilman riskiperusteisuutta. Organisaation koko, toimiala, sijainti, teknologinen ympäristö ja lainsäädäntö vaikuttavat siihen, mitkä riskit ovat olennaisia kullekin organisaatiolle.

Esimerkki 1: Pienellä asiantuntijayrityksellä, joka toimii vuokratiloissa eikä käsittele fyysisiä tuotantoresursseja, ei ole suurta tarvetta panostaa laajaan kulunvalvontaan, vartiointiin tai teollisuusalueiden fyysiseen suojaamiseen. Kansainväliselle valmistavan teollisuuden toimijalle nämä taas ovat kriittisiä liiketoiminnan jatkuvuuden ja työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi.

Esimerkki 2: Kotimarkkinoilla toimivalla yrityksellä, joka toimii vain yhdessä toimipisteessä, ei ole merkittävää riskiä hallita monimutkaisia toimitusketjuja tai varautua kansainvälisiin logistiikkakatkoksiin. Sen sijaan globaalilla teknologiayrityksellä, jolla on alihankkijoita ja datakeskuksia useissa maissa, toimitusketjun hallinta ja siihen liittyvät riskit ovat keskeinen osa tietoturvallisuuden kokonaisuutta.

Auditointikumppanin kilpailutus ja valinta

Kun ISMS oli rakenteeltaan valmis, aloitettiin ulkoisen auditointikumppanin kilpailutus. Suomessa akkreditoituja sertifioijia on vähän ja aikataulut venyvät pitkälle, joten kilpailutus kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Ajantasainen lista löytyy FINASin verkkosivuilta.

Kilpailutus oli suoraviivainen, ja lopulta Into Certification erottui sopivimmaksi kumppaniksi. Yhteistyö sujui hyvin ja tiukka aikataulu onnistuttiin pitämään. Kokemus oli erittäin positiivinen, ja Into Certification ansaitsee lämpimät suosituksemme.

Voit käydä tästä lukemassa Into Certificationin tekemän haastattelun Vetonaulalle projektiin liittyen.

Avainhenkilöt mukaan sertifiointiauditointiin

Auditoinnin onnistumisessa avainhenkilöiden osallistuminen on tärkeää. Heidän asiantuntemuksensa varmistaa, että auditoija saa realistisen kuvan toiminnasta ja että poikkeamiin voidaan reagoida heti. Auditointi tarjoaa myös oppimismahdollisuuden, kun ulkopuolisen asiantuntijan palautetta voidaan hyödyntää kehityksessä.

Vetonaulan sertidiointiauditoinnissa mukana olivat auditoijan lisäksi Vetonaulan ISMS-pääkäyttäjä, CISO- ja riskienhallintapäällikköroolia hoitava taho sekä teknisen tietoturvan vastuuhenkilö. Tämän lisäksi auditointi alkoi ylimmän johdon haastatteluilla ja hallintakeinojen auditoinnin yhteydessä myös henkilöstöä haastateltiin.

Auditoinnissa poikkeamat jaetaan lieviin ja vakaviin. Lievät poikkeamat vaativat auditoijan hyväksymän korjaussuunnitelman, jossa kuvataan suunnitellut korjaustoimet, jotka organisaatio tekee ennen vuoden päässä siintävää ensimmäistä seuranta-auditointia. Lievät poikkeamat, joilla on hyväksytyt korjaussuunnitelmat eivät estä sertifikaatin saamista. Vakavat poikkeamat ovat puolestaan este sertifioinnile eli ne täytyy korjata aina ennen sertifikaatin myöntämistä. Lisäksi auditoija voi tehdä havaintoja kehityskohteista. Havainnot eivät itsessään edellytä korjaussuunnitelmia tai -toimenpiteitä, mutta ne on hyvä huomioida, sillä huomiotta jätettäessä niistä saattaa muototua lieiviä poikkeamia myöhemmissä seuranta-auditoinneissa.

Vetonaulalla vältyttiin vakavilta poikkeamilta ja sertifiointi saatiin ensimmäisellä kerralla maaliin saakka. Lieviä poikkeamia ja havaintoja kertyi jokunen tusina.

ISO 27001 -sertifiointi ja jatkuva parantaminen

ISO 27001 -sertifiointi perustuu kolmen vuoden sykliin. Sertifikaatti myönnetään varsinaisen sertifiointiauditoinnin jälkeen, ja sen voimassaoloa seurataan vuosittaisilla tarkastuksilla eli seuranta-auditoinnein. Kolmen vuoden välein suoritetaan laajempi auditointi, jossa sertifikaatti voidaan uusia ja uusi kolmen vuoden sykli alkaa tästä. Näin varmistetaan, että järjestelmä pysyy ajantasaisena ja kehittyy jatkuvasti.

Vetonaulan ISMS-tiimi vastaa järjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta varmistaen, että tietoturvan kehittäminen jatkuu suunnitelmallisesti myös sertifioinnin jälkeen. Sertifiointi on erityisesti Vetonaulan kokoiselle yritykselle selkeä kilpailuetu markkinoilla.

5 vinkkiä ISMS:n rakentamiseen

  1. Päättäkää heti selkeät tavoitteet
    Kun päätätte lähteä rakentamaan ISMS:ää, kirkastakaa heti tavoitteet: halutaanko vain parantaa johtamista vai päästä sertifiointiin asti? Tavoite ohjaa resursointia ja tekemistä.
  2. Jakakaa vastuut
    Nimetkää vastuuhenkilöt: ISMS:n ylläpitäjä, CISO, riskienhallinnan vastuuhenkilö, HR:n edustaja, teknisen turvallisuuden vastuuhenkilö ja tarvittaessa fyysisestä turvallisuudesta vastaava. Selkeä työnjako on onnistumisen edellytys.
  3. Valitkaa toteutustapa ja sitoutukaa siihen
    Olipa kyse dokumenttipohjaisesta mallista, wiki-ratkaisusta, ISMS-työkalusta tai GRC-ratkaisusta – valitkaa yksi tapa ja pysykää siinä. Työkalujen jatkuva vaihtaminen hidastaa projektia ja lisää sekoilua.
  4. Panostakaa osaamiseen
    Tutustukaa standardeihin itse ja pyytäkää asiantuntija-apua matalalla kynnyksellä. Näin vältätte turhaa haahuilua, säästätte aikaa ja pienennätte loppupeleissä kustannuksia.
  5. Hyvä auditointikumppani ja jatkuva parantaminen
    Valitkaa sertifiointikumppani, jonka kanssa yhteistyö sujuu ja jonka aikataulu sopii teidän tarpeisiinne. Muistakaa, että sertifiointi ei pääty auditointiin – järjestelmä elää ja kehittyy jatkuvasti, ja siihen tarvitaan jatkuvaa panostusta.

Yhteenveto

Vetonaulan matka ISO 27001 -sertifiointiin oli vaiheittainen ja suunnitelmallinen: johdon päätös, standardien ymmärtäminen, ryhmän rakentaminen, tavoitteiden kirkastaminen, työkalujen valinta, auditointikumppanin löytäminen ja koko henkilöstön sitouttaminen. Sertifiointi on meille tärkeä virstanpylväs, mutta ennen kaikkea se on lähtölaukaus jatkuvalle parantamiselle.
Tietoturva ei ole koskaan valmis, ja juuri siksi ISO 27001 tarjoaa parhaat työkalut sen kehittämiseen. Toivottavasti kokemuksemme ja vinkkimme auttavat teitä omalla matkallanne kohti toimivaa ja sertifioitua tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää. Meiltä saat vetoapuja ISMS:n rakentamiseen niin tuottein kuin palveluin.

Artikkelin kirjoitti

Tietoturva valokeilassa