Teknologia ja kyberturvallisuus murroksessa – Traficomin trendiraportti 2026

Jaoimme maanantaina tiivistetyn katsauksen LinkedIn-tilillämme Traficom vuoden 2026 trendiraporttiin. Päätimme kuitenkin kirjoittaa kattavamman kokonaisuuden raportista ja keskittyä erityisesti tekoälyyn, datatalouteen ja kyberturvallisuuteen.

Kasvua tekoälystä, datataloudesta ja avaruusteknologiasta

Raportista selviää, että Suomella on vahva kasvupotentiaali tekoälyn, datatalouden ja avaruusteknologian hyödyntämisessä. Suomalaisyritykset ovat jo EU:n kärkijoukkoa generatiivisen tekoälyn käytössä. Raportin mukaan 66 prosenttia suomalaisista yrityksistä hyödyntää generatiivista tekoälyä, kun EU:n keskiarvo on 37 prosenttia.

Myös avaruussektori kasvaa nopeasti. Suomi on kilpailukykyinen erityisesti satelliittiteknologian testaus- ja pilotointiympäristönä, mitä tukevat joustava lainsäädäntö ja korkea teknologiaosaaminen. Avaruusteknologian kehitys vahvistaa digitalisaatiota, turvallisuutta ja huoltovarmuutta, ja suomalaisyritykset ovat saavuttaneet jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla.

Kasvupotentiaalin realisoituminen edellyttää esteiden purkamista sekä EU- että kansallisella tasolla. Yritysten skaalautumista hidastavat osaajapula, investointien riittämättömyys ja sääntelyn monimutkaisuus. EU:ssa pyritään keventämään yritysten hallinnollista taakkaa, kun taas Suomessa keskeistä on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen kasvattaminen. Avaruussektorilla menestys edellyttää viranomaisten ja yritysten tiivistä yhteistyötä sekä arktisen kattavuuden varmistamista.

Sääntelymurros, kuten EU:n data-asetuksen ja tekoälyasetuksen voimaantulo, tuo yrityksille uusia velvoitteita mutta avaa myös mahdollisuuksia innovaatioille. Yritykset tarvitsevat viranomaisilta neuvontaa sääntelyn soveltamiseen, ja tähän on varattava riittävät resurssit. Tekoälyn testiympäristöt tukevat erityisesti pk-yrityksiä uusien ratkaisujen kehittämisessä turvallisesti. Myös avaruussektorin laajeneva yrityskenttä edellyttää ennakoivaa viranomaisohjausta, jotta lupa- ja sääntelyprosessit eivät hidasta kasvua.

Kyberturvallisuus osana kokonaisturvallisuutta ja kasvua

Kyberuhat muodostavat kasvavan haasteen Suomen kokonaisturvallisuudelle ja ihmisten luottamukselle digitaalisiin palveluihin. Yhteiskunnan digitalisoituminen nostaa kyberturvallisuuden keskeiseksi osaksi huoltovarmuutta. Ilmoitetut tietoturvapoikkeamat sekä huijaus- ja kalastelutapaukset ovat edelleen korkealla tasolla. Vuonna 2025 Kyberturvallisuuskeskukselle ilmoitettiin 20 890 tietoturvapoikkeamaa ja 16 729 huijaus- ja kalastelutapausta. Todelliset määrät ovat tätä suurempia, sillä kaikki tapaukset eivät tule viranomaisten tietoon. Poliisin arvion mukaan suomalaiset menettivät tietoverkkoavusteisissa petoksissa 84,2 miljoonaa euroa vuonna 2024.

Suomalaisten organisaatioiden kohtaamat kyberturvallisuustapaukset ovat pysyneet määrällisesti vakaina mutta korkeina. Ohjelmistojen haavoittuvuuksia hyödynnetään aiempaa nopeammin, ja heikosti suojatut verkkolaitteet muodostavat merkittävän globaalin riskin. Vuoden 2025 laajat pilvipalveluhäiriöt osoittivat, kuinka riippuvainen digitaalinen yhteiskunta on pilvipalveluista. Tästä syystä varautumista mahdollisiin häiriöihin on vahvistettava kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

Turvallisuusympäristön nopea muutos ja teknologian kehitys edellyttävät kykyä ennakoida erilaisia muutostekijöitä. Tekoälyteknologioiden kehitys lisää uhkia, kuten entistä kohdennetumpia deepfake-huijauksia, ja tekoälyjärjestelmien käyttöönotto tuo uusia haavoittuvia hyökkäyspintoja. EU:n lainsäädäntö pyrkii vahvistamaan markkinoilla olevien laitteiden tietoturvaa, mutta kyberturvallisuustehtävien resursointi edellyttää samanlaista painoarvoa kuin muiden keskeisten turvallisuusviranomaisten toiminta.

Kyberturvallisuuskeskuksen palvelut ovat kriittinen osa kansallista huoltovarmuutta. Ilman reaaliaikaista tilannekuvaa energia-, liikenne-, viestintä- ja terveydenhuollon kaltaiset infrastruktuurit olisivat huomattavasti haavoittuvampia.

Kyberturvallisuusalalla on myös merkittävää kasvupotentiaalia. Euroopan turvallisuuskriittisten tuotteiden markkinat ovat useiden miljardien eurojen kokoiset, ja puolustusmenotavoitteiden vuoksi niiden odotetaan kasvavan. Suomalaisilla yrityksillä on vahvaa osaamista salaus- ja turvallisuuskriittisten tuotteiden kehittämisessä, ja kysyntä on kasvanut Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Yritysten kasvua hidastavat kuitenkin viranomaisprosessien viiveet ja resurssipula. Kansainvälisille markkinoille pääsy edellyttää arviointitoiminnan tehostamista, jotta suomalaisyritykset eivät menetä liiketoimintamahdollisuuksia.

Yhteenveto

Raportin yksi keskeisimmistä viesteistä on selkeä: ennakointi ja tietoon perustuva päätöksenteko ratkaisevat rajallisten resurssien hallinnan. Liikenteen rahoitus, teknologian hyödyntäminen ja kyberturvallisuuden resursointi kytkeytyvät toisiinsa. Ne muodostavat kokonaisuuden, jota ei voida tarkastella erillisinä päätöksinä.

Haluatko jutella enemmän raportista nousseista aiheista? Asiantuntijamme ovat valmiina auttamaan.