Mitä AI Finlandin tuore raportti kertoo suomalaisyritysten tekoälyn hyödyntämisestä?
AI Finland ja Business Finland julkaisivat viime viikolla katsauksen suomalaisten yritysten tekoälyn hyödyntämisestä. Katsauksen on toteuttanut ajatushautomo Demos Helsinki, ja se yhdistää kansainväliset tilastot, AI Finlandin edelläkävijäyritysaineiston sekä Digian analysoiman AI-maturiteettikyselyn tulokset.
Suomi pärjää globaalisti, mutta pullonkaulat hidastavat
Suomi sijoittuu tekoälyn hyödyntämisessä Euroopan kärkijoukkoon. Eurostatin mukaan 38 prosenttia vähintään kymmenen hengen suomalaisista yrityksistä käytti tekoälyä liiketoiminnassaan vuonna 2025, mikä on EU:n toiseksi korkein lukema Tanskan jälkeen. EIB:n mittarilla Suomi nousee jopa listan kärkeen: 66 prosenttia suomalaisyrityksistä hyödynsi generatiivista tekoälyä, kun EU:n keskiarvo oli 37 prosenttia. Digitaalisessa kypsyydessä Suomi johtaa EU:ta selkeästi, sillä 93 prosenttia pk-yrityksistä saavuttaa vähintään perustason digitaalisen intensiteetin.
Silti raportin johtavat asiantuntijat nostavat esiin selkeän haasteen: Suomi ymmärtää tekoälyä ja pilotoi sitä suhteellisen hyvin, mutta ei teollista sitä riittävän nopeasti. Suurin pullonkaula ei raportin mukaan löydy teknisistä kyvykkyyksistä vaan kunnianhimosta, investointihalukkuudesta ja kyvystä skaalata kokeilut laajemmin käyttöön.
Yrityskenttä jakautuu kahtia
Raportin kenties tärkein havainto on suomalaisen yrityskentän selkeä kahtiajako. Edistyneiden tekoälyn hyödyntäjien osuus yli nelinkertaistui kahdessa vuodessa yhdeksästä prosentista 39 prosenttiin. Samanaikaisesti yli puolet organisaatioista jumittuu edelleen arviointi- ja valmisteluvaiheeseen. Aiemmin laaja keskikasti on lähes kokonaan kadonnut.
Kahtiajako näkyy myös toimialojen välillä. Tieto- ja viestintätekniikan ala hyödyntää tekoälyä selkeästi eniten, kun taas kuljetus, rakentaminen ja majoitus jäävät selvästi jälkeen. Yrityskoon merkitys korostuu: vähintään sadan hengen yrityksistä 68 prosenttia hyödynsi tekoälyä vuonna 2025, kun koko yrityskentän osuus oli 38 prosenttia.
Tekoäly siirtyy yksittäisistä työkaluista ydinliiketoimintaan
Lähes puolet katsauksen edelläkävijäyrityksistä tuotteistaa tekoälyn asiakkailleen tai käyttää sitä merkittävänä osana jo olemassa olevia tuotteita ja palveluita. Nämä yritykset investoivat enemmän ja mittaavat onnistumistaan systemaattisemmin kuin yritykset, jotka hyödyntävät tekoälyä pelkästään sisäisiin prosesseihin.
Tyypillinen tekoälyhanke jää alle 100 000 euroon, mutta tuotteistamiseen ja liiketoiminnan kasvattamiseen tähtäävät hankkeet ovat selkeästi suurempia. Yli miljoonan euron investointeja löytyy koko aineistosta vain kaksi.
Terveysteknologia ja teollinen tekoäly nousevat erityisesti esiin
Suomalainen terveysteknologiasektori erottuu edukseen. Yritykset hyödyntävät konenäköä, koneoppimista ja generatiivista tekoälyä esimerkiksi lääketieteellisessä diagnostiikassa, potilaskirjausten automatisoinnissa ja terveysriskien tunnistamisessa. Teollisuudessa fyysiseen maailmaan integroitu tekoäly, kuten sensoridataa hyödyntävät ratkaisut ja digitaaliset kaksoset, kiinnostavat erityisesti pk-yrityksiä.
Tutkimusyhteistyö jää vajaakäyttöön
Suomella on poikkeuksellisen vahva tutkimusinfrastruktuuri, johon kuuluvat LUMI-supertietokone ja ELLIS-instituutti. Tutkimusyhteistyötä tekevät yritykset tuotteistavat tekoälyratkaisuja selvästi muita useammin, mutta koko aineistosta vain joka viides tekee suoraa yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Tässä piilee raportin mukaan merkittävä hyödyntämätön mahdollisuus.
Johtopäätös: suunta oikea, vauhti liian hidas
Tekoäly ei raportin mukaan enää ole vain toimistotyön apuväline. Yhä useampi yritys integroi sen osaksi ydinliiketoimintaansa, ja hyötyjä syntyy laajasti: 93 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi saaneensa tekoälystä jonkinasteista hyötyä. Kilpailuetua ei kuitenkaan synny pelkistä lisensseistä tai yksittäisistä kokeiluista, vaan siitä, että tekoäly kytketään aidosti strategisiin valintoihin ja arvonluontiin. Tässä Suomella riittää vielä tekemistä.